Kuukausikatsaus 1/2012

Lataa kuukausikatsaus pdf-tiedostona taulukkoineen »

Korkomarkkinat

Rahamarkkinat

Yhdysvaltain keskuspankki jatkoi korkonsa pitämistä ennätyksellisen alhaalla, haarukassa 0-0,25 %. Myös Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan yhdessä prosentissa. Lyhyet korot jatkoivat laskussa pankkienvälisen lainamarkkinan tervehdyttyä EKP:n 3-vuoden rahoitusoperaation jälkeen. Markkinat odottavat EKP:n laskevan ohjauskorkonsa 0,75 prosenttiin vuoden alkupuolella. Lyhyiden korkosijoitusten vuosituottoarvio on 1,7 %.

 

Obligaatiot

Pitkät korot jatkoivat laskussa Euroopassa Kreikkaa ja Portugalia lukuun ottamatta. Tammikuussa nähtiin odotetusti useiden euromaiden ja väliaikaisen tukirahaston luottoluokitusten lasku, mutta tämä ei juuri näkynyt markkinakoroissa. Etenkin Italiassa ja Espanjassa korot ovat laskeneet nopeasti hyvin sujuneiden lainahuutokauppojen ansiosta. Positiivinen korkokehitys ei tarkoita velkakriisin olevan ohi, vaan on seurausta EKP:n tarjoamasta likviditeetistä ja kansallisten sijoittajien tukiostoista. Perinteiset riskiä karttavat valtionlainasijoittajat tuskin ovat vielä palanneet kriisimaihin, vaan odottavat edelleen julkisen talouden velkakehityksen vakautumista. Valtionlainamarkkinan vuosituottoennuste on 3,7 % seuraavalle kahdeksalle vuodelle. Riskipitoisten yrityslainamarkkinoiden preemiot laskivat kuun aikana.

Osakemarkkinat

Kansainväliset pörssit
Uusi sijoitusvuosi käynnistyi vastaavissa toiveikkaissa tunnelmissa joihin 2011 päättyi. Kansainväliset osakemarkkinat nousivat kautta linjan ja vahvinta nousu nähtiin riskipitoisemmilla kehittyvillä markkinoilla sekä Suomessa. Tärkeimmät osakemarkkinaa tukevat sijoitusteemat säilyivät pitkälti ennallaan. Makrotalouden tilanne kehittyneissä maissa tasaantuu, EKP:n suuri likviditeetin tarjonta pienentää systeemikriisin todennäköisyyttä euroalueella ja yritysten tuloskunto on jatkunut hyvänä. Epäluottamus euroalueen pankkien välillä on pienentynyt, mikä on heijastunut vakuudettoman ja vakuudellisen rahoituksen korkoeron pienentymisenä. Arvostustasojen puolesta näemme osakkeissa edelleen nousuvaraa, mikäli globaalin taantuman todennäköisyyden pienentyminen jatkuu. Pysyvämpi osakemarkkinan nousu edellyttää kuitenkin paluuta talouden kasvuympäristöön, minkä on mielestämme vaikea nähdä tapahtuvan vielä tämän vuoden aikana. Myös euroalueen velkakriisi jatkuu, vaikka EKP onkin toimillaan pelannut poliitikoille lisäaikaa. Euron rakenteelliset ongelmat ovat suuria, eikä luottamus reunamaiden velanhoitokykyyn palaudu hetkessä. Lyhyellä aikavälillä suurimmat riskin liittyvät Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyyn sekä jännitteisiin Iranin ympärillä.

 

Tammikuun tärkeimmät makroluvut saatiin Euroopasta. Kuun loppupuolella julkaistut ostopäällikköindeksit osoittivat tasaantumista talouskehityksessä ja hälvensivät syvän taantuman uhkaa. Erot eri maiden välillä ovat kuitenkin edelleen suuria ja tilanne Etelä-Euroopan maissa jatkuu vaikeana. USA:n positiivinen makrodata jatkui hyvien työllisyyslukujen ja parantuneen teollisuuden luottamuksen myötä. Myös tuloskausi on käynnistynyt odotuksia paremmin. Kun S&P 500 indeksin yhtiöistä noin puolet on julkaissut tuloksensa on keskimääräinen positiivinen tulosyllätys ollut noin 3 %. 65 prosenttia tuloksensa julkistaneista yhtiöistä on edelleen onnistunut lyömään konsensuksen tulosodotuksen. Tuloskasvu vuoden takaiseen verrattuna on kuitenkin hidastunut lähelle nollaa viime vuonna nähdystä 10–20 % kasvuvauhdista.  Länsi-Euroopassa tuloskausi on ollut odotuksiin nähden pettymys. Tulokset ovat lisäksi pudonneet keskimäärin noin 10 prosentilla vuoden takaisesta. Globaalisti markkinat odottavat tälle vuodelle noin 15 prosentin tuloskasvua.

 

Suomen pörssi
Riskinottohalukkuuden kasvu näkyi tammikuisessa Helsingin pörssissä voimakkaasti nousevina kursseina. OMX Helsinki Cap GI-indeksi nousi kuun aikana 8,1 %, ja Carnegie Small Cap Finland tuottoindeksi vahvistui 13,2 %.

 

Tammikuussa ehti 7 suomalaista pörssiyhtiötä raportoida vuoden 2011 tuloksensa; suurin osa yhtiöistä raportoi helmikuun aikana. Tammikuussa julkaistut tulokset olivat keskimäärin odotuksia parempia, positiivisin yllättäjä oli Nokia pelättyä paremmalla tuloksella. Nokian tulevaisuudennäkymät etenkin Windows Phone-strategian osalta ovat kuitenkin yhä epävarmat. Kuukauden tärkeimpiin uutisiin kuului tieto Outokummun ja ThyssenKruppin ruostumattoman teräksen liiketoiminnan Inoxumin yhdistämisestä. Kaupan arvo on 2,7 miljardia euroa, ja se rahoitetaan osittain 1 miljardin euron Outokummun osakeannilla. Pitkällä tähtäimellä Outokumpu hyötyy yhdistymisestä päästessään purkamaan eurooppalaisen terästeollisuuden ylikapasiteettia, mutta lyhyellä tähtäimellä huomio kiinnittyy merkittäviin epävarmuuksiin liittyen kaupan läpimenoon, yhdistymisen kustannuksiin ja transaktion vaikutuksiin Outokummun osakkeen hinnoitteluun. Yritysostorintamalla myös Wärtsilä sai päätökseen isobritannialaisen Hamworthyn yritysoston tammikuussa. Kuun aikana nähtiin joitakin tulosvaroituksia, yhtenä esimerkkinä Alma Media.

 

OMX Helsinki Cap GI-indeksin suurimpia nousijoita tammikuussa olivat Wärtsilä, Metso ja UPM-Kymmene. Alfred Berg Finland-rahasto hyötyi tammikuun aikana eniten ylipainoista Outokummussa ja M-realissa, sekä alipainosta TeliaSonerassa. Rahasto menetti tuottoa alipainoilla Wärtsilässä, Metsossa ja StoraEnsossa. Carnegie Small Cap Finland tuottoindeksin vahvimpia nousijoita kuun aikana olivat Talvivaara, Cargotec ja Konecranes. Small Cap-rahasto hyötyi eniten ylipainoista M-realissa, Cramossa ja Rautessa. Small Cap-rahastolle kertyi alituottoa alipainosta Talvivaarassa ja ylipainosta Vaisalassa.

Salkkustrategia

Korkosijoitukset
Korkosijoitukset tuottivat edelleen hyvin korkojen laskun ansiosta etenkin Italiassa ja Irlannissa. Indeksi tuotti tammikuussa noin 1,5 % ja salkut tämän lisäksi vielä noin 0,4 %. Korkosalkkumme hyötyivät edelleen pienten reunamaiden ja etenkin Kreikan ja Portugalin nollapainoista. Pienensimme lisäksi kuun alkupuolella Italian korkoriskin alipainoa, mikä tuki suhteellista tuottoa.

 

Suomalaiset osakkeet
Finland-rahastoon ostettiin tammikuussa Fortumia osakkeen ollessa houkuttelevasti hinnoiteltu, sekä myös Finnairia ja Sampoa lisättiin. Rahastosta myytiin Talvivaaraa, M-realia ja Spondaa osakkeiden noustessa voimakkaasti. Small Cap-rahastoon uutena nimenä ostettiin CapMania sekä lisättiin Konecranesin painoa. Finlandin tapaan, Small Capista myytiin M-realia ja Spondaa sekä myös Rautaruukkia.

 

Allokaatio
Jatkoimme tammikuussa neutraalissa osakepainossa. Osakkeiden sisällä ylipainotamme Suomea ja Japania Eurooppaa vastaan. Kehittyvien markkinoiden osakkeissa Venäjä ja Kiina ovat alueellisessa ylipainossa. Korkoinstrumenttien sisällä alipainotamme valtionlainoja käteistä vastaan.